Sosiaalisen käytöksen muutos, OSA 1
Comments(0) Nettiin ja markkinointiin liittyy olennaisesti ihmisten sosiaalisessa käyttäytymisessä havaittavat muutokset. Tässä on kappaleesta osa 1, joka pitää sisällään johdannon, kohderyhmien pirstaloitumisen, kappaleen ihmisten halusta tehdä ja kappaleen teknologialukutaidosta. Osa 2, seuraa perästä aiheilla: Hyper consumption/always connected, tarve helppouteen (convinience) ja tarve vaihtoehtoihin/lisäarvoon.
Â
3.2.1 Sosiaalisen käytöksen muutos
�Minulla on kolme tytärtä, 24-, 19- ja 13-vuotias. Ensimmäinen tekee paljon Internetissä, toinen tekee kaiken Internetissä ja kolmas asuu Internetissä.� – Terry Semel, Yahoo!:n toimitusjohtaja
Â
Tämän kirjan kaltaiset julkaisut usein korostavat yhtä näkökulmaa siihen kuinka teknologiat muokkaavat meitä ja ympäröivää maailmaamme tai vaihtoehtoisesti kuinka me ja kehittyvä maailmamme muokkaamme teknologioita. Uskomme kuitenkin että pitkällä aikavälillä meidän ja teknologioiden kehittyminen ei ole lähtöisin kummankaan osapuolen aikaansaamaa, vaan kyse on vuorovaikutuksesta, jossa me muutamme maailmaa omalla käyttäytymisellämme ja teknologia muuttaa meitä tuomalla uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kommunikaatioon, kaupankäyntiin tai vapaa-ajanviettoon. Tässä kappaleessa tuodaan esille muutoksia ihmisten sosiaalisessa käytöksessä - muutoksia joiden taustatekijänä on internet, mutta myös muiden medioiden sekä maailman globalisoituminen. Ja, koska kyse on vuorovaikutuksesta, nämä muutokset käyttäytymisessä muokkaavat taas vuorostaan internetiä ja maailmaamme. Â
Kohderyhmien pirstaloituminen
Pummityyli, glitter, rokkiskeitti, retro, kasari-hevirokkari, glam, rähjäluksus, Hanoi Rocks, uusi dadaismi, newyork ja gootti lolita - ovat katutyylejä, joiden edustajia suomalaiset nuoret ovat kertoneet olevansa Liisa Jokisen ja Sampo Karjalaisen Hel Looks –katutyylisivustolla (www.hel-looks.com ja HS 2.11.2006). Jokinen ja Karjalainen ovat kuvanneet jo parin vuoden ajan persoonallisesti pukeutuvia Helsinkiläisiä ja koostaneet näistä kuvista internet sivuston sekä valokuvanäyttelyn Jugendsaliin. Hel Looks näyttelyn esittelyssä kerrotaan että muodin kenttä pirstaloituu, on monenlaisia muoteja ja nykyään kuka tahansa voi luoda oman muodin, vaikka Helsingissä. Syyksi muodin ja tyylisuuntien pirstaloitumiselle on löydetty globalisaatio. Kun samat liikkeet ja brändit löytyvät niin Lontoosta kuin Helsingistäkin ei niiden avulla pysty enää erottautumaan tai luomaan omaa tyyliään. Yksilöllisyys ja ainutlaatuisuus ovatkin edelläkävijöiden havittelemia arvoja ja näin ollen pienet merkit, kirpputorit sekä vaatteiden räätälöinti ovat tulleet suosituksi. Muodilla halutaan usein yksilöllisyyden lisäksi viestiä kuulumista johonkin ryhmään. Ei tarvitse mennä kovinkaan paljoa ajassa taaksepäin kun oli helppoa sanoa mihin ryhmään nuoret kuuluivat, koska ryhmiä, suosittuja bändejä tai aatteita oli kovin vähän verrattuna nykypäivään ja ne olivat yleensä maantieteellisesti paikallisia. Muodin taustalla on paljon ilmiöitä jotka ovat muodin tapaan alkaneet hajota yhä pienempiin ryhmiin. Internetin ja globalisaation tuoman informaation ja kommunikaatiomahdollisuuksien avulla suomalaiset tytöt Iisalmesta voivat olla japanilaisen alakulttuurin kannattajia lukemalla Tokiossa ilmestyvää manga-sarjakuvaa tai fanittamalla Genckt bändiä. Ei ole myöskään tavatonta että korealainen poika on vaikka ruotsalaisen divarijalkapallojoukkueen fani. (Esimerkin bändin nimen sain laittamalla 12- ja 13-vuotiaille pikkusiskoilleni tekstiviestin, jossa kyselin paras japanilaista rock-bändiä.) Pirstaloituvien kohderyhmien tavoittaminen tulevaisuudessa heille merkitsevällä tavalla tulee olemaan paljon vaikeampaa perinteisten medioiden välineillä. Eri kohderyhmät löytyvät internetistä, jos osaa etsiä oikeista paikoista. Vaikka suuri osa suomalaisista ei tule koskaan kuulumaan mihinkään alakulttuuriin, tulee informaatiomäärän kasvaessa myös â€?tavallisille ihmisilleâ€? kohdentamisesta entistä haastavampaa. Ihmisten, asiakkaiden ja yritysten löytämisestä olemme kirjoittaneet kappaleeseen xx. Â
Halu tehdä
Eri ilmiöiden ja kiinnostusten pirstaloitumisen lisäksi nuorten ihmisten käyttäytymisessä on havaittavissa muotiesimerkissäkin ilmi tullut halu itse tekemiseen. Nuoret ovat aina raapustaneet päiväkirjoja ja tehneet leikekirjoja tai valokuva-albumeita, mutta nykyaikana saatavilla olevilla moderneilla työkaluilla näiden tekemisten huomioarvo ja maailmanlaajuinen saavutettavuus on jotain uutta. Nykyään olemme tottuneet remixeihin musiikissa ja Pimp My Ride – tyylisiin televisio ohjelmiin joissa autoja, vaatteita tai asuntoja käsitellään ja muokataan. Muokattavuuden käsityksen lisäksi haluun tehdä ja osallistua on vaikuttanut vuorovaikutuksen lisääntyminen mediassa. Vuorovaikutushan tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa. Väitämme että mitä enemmän ihmiset ovat tottuneet vaikuttamaan sitä enemmän he myös haluavat vaikuttaa tulevaisuudessa. Vielä pari vuosikymmentä sitten kasvaneet sukupolvet olivat tottuneet vuorovaikutuksettomaan mediaan - televisioon, radioon ja sanomalehtiin. Television ja sen katsojien käytännössä ainoa vuorovaikutus nähtiin pari kertaa viikossa kun juontaja nosti suuresta korista voittajapostikortin tai kun Jorma Pulkkinen avasi palkintoruudun soittajan odottaessa puhelinlangoilla. Kappaleen alussa mainitussa lainauksessa yhden internetin isoimman yrityksen Yahoo!:n toimitusjohtaja Terry Semel kertoo että hänellä on 24-, 19- ja 13-vuotiaat tyttäret (Economist, 22.4.2006). Semelin mukaan hänen ensimmäinen tytär tekee paljon Internetissä, toinen tekee kaiken Internetissä ja kolmas asuu Internetissä. Tämä on hyvin kuvaavaa eri-ikäisten internetin käytöstä ja siitä kuinka ihmisten tottuessa vuorovaikutukseen aletaan sitä myös käyttää ja vaatia entistä enemmän. Kahdeksankymmentäluvulla syntyneet ovat tottuneet vuorovaikutuksiseen mediaa internetin kanssa, mutta vasta yhdeksänkymmentäluvun lapset ovat kasvaneet vuorovaikutteiseen mediaan, jossa he voivat vastaanottaa haluamaansa sisältöä, vastata siihen, muokata sitä ja lähettää eteenpäin. Tämä mahdollisuus yhdistettynä uusiin osin ilmaisiinkin työkaluihin on saanut ihmiset toteuttamaan itseään ja tekemään. Blogit, videot, MySpace sivut, kotisivut, valokuvagalleriat, sähköiset käyntikortit ovat kaikki suosittuja kuluttajien tekemiä medioita. Halua tehdä vauhdittaa status joka voi olla saavutettavissa yhteisöjen muiden ihmisten keskuudessa hienoilla digikuvilla, oivaltavilla blogikirjoituksilla tai vaikka jollain uusilla hauskoilla ideoilla. Kuluttajien tekemälle sisällöllä on myös ollut mahdollista ansaita ja äärimmillään sisällön tuotanto on johtanut eräänlaiseen pienosyrittämiseen, jossa tarpeeksi taitavat yksilöt ovat ottaneet vastaan työprojekteja, tehneet nettisivuja, koodanneet ohjelmia, kirjoittaneet matkakertomuksia, valokuvanneet ja taittaneet esitteitä. Itsensä toteuttaminen ja vuorovaikutteisuus näkyy myös perinteisten ylhäältä-alas broadcasting medioiden vähentyneenä kiinnostuksena kyseisessä ikäryhmässä. Markkinoijien pitäisi nyt huomioida ihmisten kasvanut kiinnostus median tuottamiseen, asioiden muokattavuuteen ja osallistumiseen. Yrityksen ja asiakkaan välillä voisi olla syvempi vuorovaikutus, joskus internetissä tätä on kutsuttu keskusteluksi (Cluetrain Manifesto, 2004). Parhaimmillaan vuorovaikutus voisi kuitenkin muistuttaa yhteistyötä. Â
Teknologialukutaito (medialukutaito?)
Olen useasti huomannut junassa ihmisten taistelevan sähköisen matkakortin lukijan kanssa ja vaikka kanssamatkustajien tai konduktöörin avustuksella homma on yleensä hoitunutkin, ei heidän tuskastumista ole voinut olla huomaamatta. Uusi teknologia ei sovi kaikille, silti teknologisen kehityksen �hienoudet� tulevat väkisin kaikkeen mikä meitä ympäröi. Voidaankin väittää että tulevaisuudessa tullaan näkemään ihmisryhmien välillä jakautumista teknologialukutaidon mukaan.
