Mikromedia vs. sosiaalinen media
Sami otti käyttöön vähemmän eteeni sattuneen, mutta mielestäni varsin itsestäänselvän mikromedia-käsitteen. Mikromedialla tarkoitetaan kaikenmaailman blogeja, podcasteja, jne — mediaa, jota “kuka tahansa” voi julkaista ilman suurempien medioiden portinvartijoita.
Kun olemme (ainakin keskenämme) puhuneet paljon sosiaalisesta mediasta, herääkin kysymys mikä näiden ero on? Mikromedia ja sosiaalinen media sisältävät eittämättä paljon päällekkäisyyttä, mutta henkilökohtainen mutu sanoo, että sosiaalisen median alle on aikalailla niputettu varsin epäsosiaalistakin (mikro)mediaa. Esimerkiksi iTuneksen kautta nautittuna podcastit eivät mielestäni ole lainkaan sosiaalista mediaa, vaan yksinkertaisesti viivästettyä radiota (itse asiassa perinteinen radio voi olla jopa sosiaalisempaa).
Tässä hyvähkö Yahoo-tulos aiheeseen liittyen: http://www.useit.com/alertbox/980906.html
Hyvä havainto tuo mikromedia. Tosin sanoisin, että mikromediaa tuottavat myös perinteiset mediat, esim. kolumnien, kannanottojen, blogien, näkökulmien yms muodossa mielestäni (koska esim sanomalehdissäkin on paljon tavaraa joka ei mene sen portinvartija-suodatuksen läpi vaan ilmestyy esim. mielipiteenä).
Mitä tulee sosiaaliseen mediaan, niin sanoisin että netti on usein “sosiaalisempaa mediaa” kuin moni muu. Verkossa ainakin yleensä syntyy jonkinlainen täsmällinen osoite johon voi viitata. Täten vaikka blogissa ei olisi kommentointi mahdollistakaan, niin kommentointia voi kuitenkin tehdä omassa blogissaan tai jossain muualla. Sanomalehdissä ja televisiossa tämä viittaaminen on huomattavasti kömpelömpää ja ei yleensä kovinkaan mielenkiintoista.
Podcast-esimerkissä korostuu juuri tuo viittaamisen hankaluus, eli entä jos haluan viitata vain siihen kahden minuutin pätkään siellä keskellä lähetystä, niin miten sen toteutan järkevästi? Täten olen samoilla linjoilla, että verkossa on sekä passiivista mediaa, vähän sosiaalisempaa mediaa ja sitten sitä melkein, oikeasti, sosiaalista mediaa (joka syntyy/kehittyy vuorovaikutuksen kautta).
Tässä on ongelmana myös “media” sanan monimerkityksellisyys. Toisaalta sillä tarkoitetaan tuottajaa tai välinettä, toisaalta tuotettua sisältöä. Itse ajattelin “mikromediaa” enemmän tuottajan näkökulmasta: siinä missä Helsingin Sanomat on massamedia, oma blogini on mikromedia. Viittaako “massa-” tai “mikro-” sitten sisällön takana olevan instanssin kokoon tai vaikutusvaltaan? Näin ajateltuna Helsingin Sanomien blogi olisi osa massamediaa. Jos taas etuliitteellä viitataan yleisön kokoon, ehkä HS blogikin olisi mikromediaa? Ja mihin raja vedetään?
Netti on toki sosiaalisempaa, minkä mahdollistaa reaaliaikainen tiedonsiirto. Lehteenkin voi kirjoittaa vastineen, mutta pitää odottaa päiviä, että vastine julkaistaan. Kaikkia vastineita ei myöskään julkaista, jolloin portinvartija-suodatus pätee myös mielipidekirjoituksiin.
Mielestäni jo jonkinlaisen määritelmän tai ajattelutavan julkaiseminen kirjassa olisi hyvä, jotta tiedettäisiin mistä puhutaan ja jonka voisi haastaa paremmilla määritelmillä.
Mediat on tosiaan aika tulkinnanvaraisia asioita, mutta voitaisiin yrittää saada Nikon kanssa aikaiseksi määritelmät tänne postattavaksi.
Määritelmiä tilattu, määritelmiä toimitetaan.