Kirja 2.0

Uskolliset epäaktiivisen blogin seuraajat, laiskasta bloggauksesta huolimatta Kirja 2.0 edistyy. Sami on palannut Saharasta lomalta ja minä asiakastöiden lomasta, minkä kunniaksi alla on alustus verkostoitumista koskevaan lukuun.

Viimeaikoina mielessä on ollut paljon kirjan kiinnostavuus, miten asioista puhutaan selkokielellä, mutta ei tylsästi rautalangasta vääntäen. Kommentoikaa, mikäli teksti vaikuttaa liian itsestäänselvältä tai vastaavasti monimutkaiselta.

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä (tarkista viite) oli taannoin juttu networkkaamisesta New Yorkissa, siitä miten töiden jälkeen mennään baariin juomaan ja keskustelemaan. Ei Suomalaisille tuttuun tyyliin, jossa muutaman työkavereiden kanssa vedetyn bissen jälkeen ilta venähtääkin aamuksi. Ei edes englantilaiseen tapaan, johon kuuluu joka perjantainen seisoskelu aivan liian täyteen ahdetussa baarissa tai kadulla sen ulkopuolella, kunnes kuuden aikaan työpäivä on ohi ja baarista voidaan siirtyä kotiin. Ei, New Yorkissa siemaillaan hienostuneita, ei liian värikkäitä drinkkejä ja keskustellaan vanhojen ja eritoten uusien tuttavuuksien kanssa. Tärkeintä on taito esitellä ihmisiä toisilleen mahdollisimman kiinnostavasti ja pahinta on unohtaa käyntikortit työpöydälle töistä lähdettäessä. Tämä amerikkalainen työelämän pikadeittailu, networkkaus, verkostoituminen, tiivistyy lauseeseen “it’s not what you know, it’s who you know�.

Uuden internetin yhteydessä verkostoitumisesta puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin jotakin muuta. Ihmisten tunteminen ennalta ei ole vaatimus, sillä teknologia osaa yhyttää ihmisiä keskenään heidän kiinnostustensa perusteella. Internetin verkostoitumisominaisuuksista puhuttaessa yllä mainittu lause kuulostaakin todenmukaisemmalta käännettynä muotoon “it’s not who you know, it’s what you know�. Se mitä tiedät, saa muut kerääntymään ympärillesi ja muodostamaan oman verkostosi. Mitä parempi tarinankertoja olet, sitä nopeammin verkosto muodostuu.

Sanana verkostoituminen on hankala. Se voi tarkoittaa aktiivista verkostoitumista hotellien aulabaareissa ja uusiin ihmisiin tutustumista. Se voi tarkoittaa yritysten välistä molemminpuolisen hyödyn, synergian hakemista. Sillä voidaan myös tarkoittaa verkostojen muodostumista ilman sen kummempaa aktiivista tarvetta tai pyrkimystä verkoston muodostamiseen. Kun kuvittellinen esimerkkikuluttaja Anna ostaa kirjan Amazon.com verkkokaupasta on kirjan ostaminen Annalle täysin henkilökohtainen tapahtuma. Amazonin järjestelmä kuitenkin hyödyntää tietoa Annan ostamasta kirjasta, vertaa sitä omaan asiakasverkostoonsa, tekee päätelmiä muiden verkoston jäsenten ostoksista ja lopuksi suosittelee Annalle häntä mahdollisesti kiinnostavaa kirjallisuutta. Suositukset nähtyään Annan kiinnostus herää ja hän tilaa kaksi ehdotettua kirjaa. Vaikkei Annalla ole tarvetta verkostoitua muiden Amazon-asiakkaiden kanssa henkilökohtaisesti ja lähteä baariin tyylikkäälle drinkille keskustelemaan kirjavalinnoista, on hän silti passiivisena osana valtavaa verkostoa jonka jäseniä yhdistää yhteiset kiinnostuksen kohteet.

Puhuessamme ihmisten verkostoitumisesta tässä kirjassa, tarkoitamme passiivista tai aktiivista toimintaa, jolla haetaan uusia kontakteja tai muiden, mahdollisesti tuntemattomiksikin jäävien ihmisten toimista saatavaa hyötyä. Hyvänä esimerkkinä uusien kontaktien hakemisesta toimii johdannossa mainittu MySpace, jossa nuoret tapaavat samoista asioista kiinnostuneita muita nuoria, bändit tavoittelevat uusia faneja esittelemällä musiikkiaan ja mainostajat koettavat nostaa mainostamiensa tuotteiden statusta antamalla kuluttajille mahdollisuuden merkitä tuotteita “ystävikseen�. Annan Amazon-ostotapahtuma on esimerkki jälkimmäisestä, muiden ihmisten toimista saatavan hyödyn tavoittelemisesta. Tällainen esimerkki voisi myös olla tuotearvosteluihin keskittyvä Epinions.com. Epinions.comin yhteisöön voi osallistua aktiivisesti kirjoittamalla arvosteluja, mutta yhteisöstä voi saada hyötyä myös passiivisesti arvosteluja lukemalla. Suurten verkostojen sisällä tapahtuva toiminta voi myös toistua lähes identtisenä pienempien, alunperin internetin ulkopuolella syntyneiden verkostojen sisällä, joissa kaikki verkoston jäsenet tuntevat toisensa. Urheiluseurat, lentokerhot, lions klubit ja kaveriporukat voivat hyötyä työkaluista, jotka auttavat pitämään yhteisöä koossa ja tiivistämään sen toimintaa.

Verkostoituminen internetissä ei tietenkään ole ihmisten yksinoikeus, myös koneet voivat verkostoitua. Teknisesti ajatellen koneet ovat verkostoituneet jo siitä asti kun ensimmäiset kaksi tietokonetta kytkettiin toisiinsa sittemin internetiksi nimetyn verkon välityksellä.

Sekä ihmisten että koneiden verkostoituminen koskettavat lähes kaikkia kirjassa käsiteltyjä aiheita, mutta niillä on myös tärkeitä eroavaisuuksia. Koneiden verkostoituminen uudessa internetissä voitaisiin määritellä tarkoittamaan esimerkiksi sitä, että koneet vaihtavat dataa keskenään, tai että koneet vaihtavat dataa HTTP-protokollaa käyttäen, tai kenties sitä, että koneet vaihtavat koneille merkityksellistä dataa keskenään. Kirjan kannalta olennaista koneiden keskinäisessä verkostoitumisessa on kuitenkin koneiden mahdollisuus helppoon keskinäiseen tiedonvaihtoon tavalla, jossa tiedon käyttö ei ole antajan teknisesti määrittelemää. (open data?) Ohjelmisto voidaan ohjelmoida hakemaan Flickristä kuvia millä tahansa halutuilla hakusanoilla ja haettuja kuvia voidaan teknisesti käyttää miten tahansa. Kuvat voidaan esimerkiksi yhdistää Googlelta haettuihin karttoihin, eivätkä Googlen tai Flickrin järjestelmät määrittele sitä millä tavalla tämä tietojen yhdistäminen tapahtuu.