Roolijako sosiaalisen median hyödyntämisessä
Long time no see. Alla on pätkä pohdintaa rooleista, joita yritys voi ottaa hyödyntäessään sosiaalisia verkkoja. Kirjassa tullaan kertomaan eri “uuden internetin” ilmiöistä näiden roolien näkökulmasta. Kanavien hyödyntäminen voi olla varsin erilaista riippuen siitä, minkä roolin yritys valitsee. Roolit eivät perustu mihinkään olemassaolevaan tieteelliseen viitekehykseen.
Onko roolijako hyvä? Ovatko roolit selkeitä? Onko selkeää, miksi tällainen roolijako on tehty? Kommentit ovat tervetulleita niin näistä kuin muistakin kysymyksistä.
Amsterdamin PICNIC ‘06 - Cross Media Conference tapahtumassa medioiden edustajien puheenvuoroista tuli läpi yhdenmukainen sanoma: ihmiset on saatava mukaan yrityksen markkinointiin. Mutta miksi? Vastaus kysymykseen oli myös yhdenmukainen - koska lukijat, katsojat, asiakkaat tai yleisö, eli ihmiset, tietävät asioista enemmän kuin yritys. Tämä perustuu verkostojen vaikutukseen, jossa yksittäinen henkilö ei välttämättä ole kovin tietävä tai arvokas, mutta tuhannet ihmiset toimivassa verkostossa ovat kekseliäämpiä kuin mikään markkinointitiimi tai älykkäämpiä kuin yksikään tuotekehitysyksikkö.
Markkinointia on pitkään toteutettu mallilla, jossa rakennetaan tarjooma ja suostutellaan asiakkaita tuotteiden tai palvelujen käyttäjiksi. Tässä kirjassa esitetty uudenlainen markkinointi perustuu erilaiselle ajattelulle myyjän ja asiakkaan välisistä rooleista ja vuorovaikutuksesta. Ydinkysymys ei ole enää, miten yritys saavuttaa kohderyhmänsä ja puhuttelee sitä tehokkaasti. Nyt pitää ymmärtää miten saada ihmiset tuottamaan itselleen ja samalla yritykselle arvokasta sisältöä. Pitää myös tietää kuinka päästä mukaan osallistumaan aktiivisten asiakkaiden itse tuottamaan ja yhteisöissä jakamaan tietoon sekä heidän kokemus- ja elämysmaailmoihinsa. (Raulas, 2006)
Kysymys on, miten uusia markkinoinnin muotoja sekä kanavia kannattaa käyttää ja kuka niitä hallinnoi. Yritämme seuraavassa kappaleessa luoda ymmärrystä siihen kuka rakentaa, omistaa ja hallinnoi tulevaisuuden digitaalisia kanavia, palveluita ja käyttäjäyhteisöjä. Lisäksi kerromme miten näitä kanavia kannattaa lähestyä.
Olemme jakaneet uuden Internetin hyödyntämisen kuuteen eri rooliin:
- Rakentaja — yhteisön tai palvelun rakentaja
- Vaikuttaja — olemassa olevissa yhteisöissä / palveluissa vaikuttaminen, niiden kehittäminen tai osallistuminen
- Markkinoija — uusissa palveluissa / yhteisöissä mainostaminen
- Tutkija — yrityksen tiedonkeruu: yhteisöjen, blogie, palveluiden sisällön tutkiminen
- Omaksuja — Uusien “web2.0″ palveluiden / teknologioiden omaksuminen yrityksen käyttöön. esim AJAX tai Basecamp
- Palveluntarjoaja — taho joka vastaa uusien palveluiden teknisestä toteutuksesta
Ottamatta kantaa roolijakoon, toivoisin kirjoittamistyyliltä enemmän “omaa itseänne”, eikä perinteisessä suomalaisessa businesskirjallisuudessa käytettyä epäsuomea. Aihe tietysti on hankala - ehkä kapulakielen käyttöä ei voi välttää…
Esimerkki aidommasta kirjoitustyylistä: http://nnyman.com/personal/
Hmm… Internetin hyödyntämisen yrityksessä vai Internetin hyödyntämisen ylipäänsä?
Re: Rakentaja vs. palveluntarjoaja - en täysin ymmärrä näiden määritelmien eroa.
ps. toivottavasti ette pahastu jos täällä kommentoi ajoittain kritiikkiä ilman pehmentäviä kohteliaisuuksia - kommentoidessa pikaisesti ei ehdi aina miettimään sanamuotoja
Lyhyt, piikikäs ja ytimekäs kritiikki on aina parempi kuin kierrellen kaarrellen vesitetty jaarittelu. Eli kiits kiits vaan.
Keskustelimme tänään juuri tuosta kirjoitustyylistä; minulta irtoaa helpommin blogimainen, kärkkäämpi, puhekielisempi tyyli, joka taas toisinaan lipsahtaa turhankin kyyniseksi paatokseksi. Samilta taas lähtee helposti asiallinen business kirjailu, joka taas saattaa luiskahtaa kuivakan tieteilyn puolelle. Joten eiköhän tästä jokin symbioosi saada aikaiseksi!
(Leikittelimme tosin myös ajatuksella tuplakirjasta, jossa jokaisella aukeamalla on samat asiat kahteen kertaan: toisella sivulla tieteellisenä, toisella sivulla mielipiteenä. Tai toisella sivulla ultra-hypetettynä ja toisella yltiö-kyynisteltynä.
)
Usutan Samin kommentoimaan rakentaja vs. palveluntarjoaja -kysymykseen.
Kriittiset kommentit erittäin tervetulleita, koska bloggaamme juurikin niistä aiheista jotka ovat meille epämääräisiä ja joihin kritiikillä voitaisiin saadaa kirkastusta.
Rakentajalla tarkoitan tahoa joka suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää jonkinlaista yhteisöä tai verkostoituspalvelua.
Esimerkkinä:
Aurinkomatkat olisi rakentaja jos he haluaisivat tehdä sosiaalisen verkostoitumispalvelun matkaileville ihmisille.
Palvelun tarjoaja olisi esimerkiksi Satama Interactive, joka toteuttaisi Aurinkomatkoille kyseisen palvelun.
Kiitokset selvityksestä! Mutta… Itse ymmärsin termit toisinpäin: Aurinkomatkat olisi palvelun tarjoaja (tarjoaa palvelua loppukäyttäjälle) ja Satama rakentaja (rakentaa palvelun Aurinkomatkoille). Ehkä vika on itsessäni, mutta määritelmät eivät siis auenneet tällaisinaan minulle.
[…] Eli, olen nyt uudelleen ajatellut roolit kappaleen josta bloggasimme. Kiitos Tommi Vilkamon kommenttien ehkä liian vaikeaselkoista roolijakoa tuli mietittyä uuden kerran. Vanhassa roolijaossa ”palvelun tarjoaja” ja “rakentaja” -roolithan riippuivat siitä mistä suunnasta katsellaan. Palvelun tarjoaja on eri esimerkiksi kuluttajan tai internetpalveluita ostavan yrityksen näkökulmasta. […]
Voi ei. Mihin ovat kadonneet perinteiset roolit “myyjä” ja “ostaja” ja rahan ansainta - minun suosikkiaiheeni. Toivottavasti kaupanteko ei ole vanhanaikaista ja tämäkin näkökulma sopii 2.0 maailmaan? Ainakin tähän tyyliin: tehdään yhdessä tätä niin sinä saat sitä, minä tätä ja te muut vielä tuota. Ainakin itse olen korporaatioelämää viettävänä ollut havaitsevani että pikku hiljaa tämän kaltainen “verkostoitumis”ajattelu saattaisi olla mahdollista jopa perinteisemmin ajattelevissa yrityksissä.
Nimittäin että jos tehdään jotain, sitä voisikin tehdä yhdessä niin että kaikki saisivat jotain - eikä niin että halutaan tehdä kaikki itse ettei vaan kukaan toinen pääsisi jaolle.
No lähinnä tämä ajatus alkoi noista sosiaalisen median rooleista ja sitä tosiasiaa että joku haluaa joltain esim. rahaa. Tuotteesta, palvelun käytöstä, jonkun asian mahdollistajasta - tai jostakin. Onko joku rooli hyvä / paha? Onko pahiksille omat roolit vai ovatko ne vain piilossa näiden neutraalien roolien takana.
Moi Tiina! Olet oikeassa, perinteisten roolien (tai lähinnä niiden nimien!) kammoksuminen 2.0 piireissä on selvästi cuul. Niiden kammoksuminen myös kirjassa voi olla tyhmä valinta, eritoten kun emme niinkään halua kirjoittaa viileimmille 2.0 nörteille, kuin selittää tavallisia bisneksiä johtohuoneesta tai sieltä tärkeämmästä päästä, asiakkaan vierestä, pyörittäville ihmisille mistä tässä 2.0 hössötyksessä kannattaisi kiinnostua.
Jos sanon, että olemme (ehkä liikaakin?) ajatelleet myyjien ja ostajien sijasta arvoketjuja, ollaan ehkä samoilla linjoilla. Tuo kirjoittamasi “tehdään yhdessä ja kaikki saavat jotain” lienee yksinkertaistettu esimerkki myyjästä ja ostajasta koostuvaa ketjua monitahoisemmasta arvoketjusta? Voidaan puhua myös arvoverkoista.
Rahaa liikkuu varmasti aina jossakin osassa arvoketjua tai -verkkoa. Mutta ehkäpä uudesta internetistä löytyy yllättävän toimivia “immateriaalivaihdantatalouteen” perustuvia malleja. Vähän kuten kaupallisia radioita kuuntelevat ihmiset ostavat musiikkia käyttämällä aikaansa mainosten kuunteluun…